Vuonna 1966 broileri oli suomalaisille lähes tuntematon raaka-aine. Nyt siipikarjanlihaa syödään Suomessa enemmän kuin mitään muuta lihaa. Kuudessa vuosikymmenessä tapa ostaa, valmistaa ja syödä kananpoikaa on muuttunut paljon: kokonaisena myydyn pakastebroilerin jälkeen suomalaiset ovat valinneet ruokahetkiinsä tuoreet kanapalat, hunajamarinoidut fileesuikaleet, minuuttipihvit, nuggetit, siivet ja viimeisimpänä valmiiksi kypsennetyt kanapalat ja suikaleet. Samalla eri-ikäisille suomalaisille on syntynyt omat kanamuistonsa ja suosikkinsa. Kariniemen kananpoika on aina suomalaista. Myös kotitilat, tuotanto ja tuotekehitys ovat Suomessa. Siksi vahvalla suomalaisella brändillä on merkitystä myös ruokaturvalle, työlle ja koko kotimaiselle ruokaketjulle.
Broilerin matka suomalaisiin pöytiin alkoi pannuhuoneesta
Kariniemen tarina alkoi 60 vuotta sitten Hannes ja Liisa Kariniemen maatilan pannuhuoneesta, jossa kasvatettiin ensimmäinen broilerierä. Sieltä linnut siirrettiin varttumaan navetan vintille. Kun linnut olivat kasvaneet tarpeeksi, tilan pihalle pystytettiin grillit, ja ystävät, naapurit sekä kyläläiset kutsuttiin maistamaan. Ero entuudestaan tuttuun munintansa lopettaneeseen kanaan oli selvä: pitkään padassa viihtyneen sitkeän lihan sijaan tarjolla oli mureaa ja lihaisaa broileria. Kariniemen ensimmäinen koekeittiö oli pannuhuone, ja ensimmäinen kuluttajaraati kokoontui kotipihalle.
Broileri tuli tunnetuksi maistatusten kautta
Hannes ja Liisa Kariniemi kiersivät maistattamassa broileria maatalousnäyttelyissä ja muissa tapahtumissa. Broilerinlihaa ja sen hyviä ominaisuuksia ei vielä tuolloin tunnettu. Suomalaisilla oli aiempaa kokemusta ainoastaan munintansa lopettaneista kanoista, joiden liha miellettiin sitkeäksi ja hitaasti kypsyväksi.
- Kun broileri tuli Suomeen, sitä esiteltiin ”Ameriikan herkkuna”. Harva osasi vielä kysyä sitä kaupasta, saati valmistaa sitä kotona. Kiinnostus kasvoi vähitellen, kun ihmiset pääsivät itse maistamaan broileria. Tästä alkoi Kariniemen matka Suomen pidetyimmäksi kanabrändiksi, kertoo HKFoodsin markkinointi- ja innovaatiojohtaja Tia Yrjölä.
Tänä päivänä suomalaiset syövät broileria enemmän kuin koskaan. Todellinen hitti broilerista tuli 1990-luvun alkupuolella lanseerattujen Kariniemen hunajamarinoitujen fileesuikaleiden myötä.
- Muutimme arkikokkausta tarjoamalla siihen helppokäyttöisen ratkaisun, joka maistuu koko perheelle. Tämä kuluttajille rakas makumaailma todentuu nyt klassikoidemme lisäksi uudella twistillä muun muassa Kariniemen hot honey -tuotteissa, kertoo Yrjölä.
Paloittelu muutti viikonloppuruoan arkiruoaksi
Ensimmäisinä vuosikymmeninä broileri ostettiin tavallisesti kokonaisena ja pakastettuna. Kananpoika ei siis ollut keskiviikkoillan äkkilähtö, vaan viikonlopuksi hyvissä ajoin varattu vieras. Muutos alkoi 1980-luvulla, kun kauppoihin tuotiin tuoreita, valmiiksi paloiteltuja koipireisiä, rintaleikkeitä ja neljännespaloja. Vuosikymmenen loppupuolella tuoreen ja paloitellun broilerin myynti ohitti kokonaisen pakastebroilerin myynnin.
- Paloitellut ja tuoreena myytävät tuotteet muuttivat perheiden tapaa valmistaa ruokaa. Kananpojasta saattoi tehdä päivällistä silloinkin, kun siitä päätettiin vasta työpäivän jälkeen kaupassa, kertoo Kariniemen tuotteista vastaava kategoriapäällikkö Anu Vira.
Maistuuko lapsuutesi koipireideltä, hunajasuikaleelta vai nuggetilta?
Kariniemen historiassa toistuu sama juoni: suomalaisten arki vaihtaa tahtia, ja kananpoika vaihtaa muotoa. Vuonna 1992 kauppoihin tuodut hunajamarinoidut fileesuikaleet osuivat lama-ajan hermoon. Niistä valmistui nopeasti koko perheelle maistuvaa ruokaa kohtuulliseen hintaan. Hunajamarinoidusta fileesuikaleesta kasvoi pitkäikäinen suosikki. Nykyisinkin niitä ostetaan noin 25 000 pakettia joka päivä. 1990-luvun lopulla amerikkalaistyyliset kananuggetit löysivät tiensä erityisesti lapsiperheiden ruokahetkiin. Kesällä 2005 kauppoihin tuodut Kariniemen minuuttipihvit lyhensivät jälleen ruoanlaittoon käytettävää aikaa. Viikonlopuksi varatusta kokonaisesta linnusta oli tullut arjen monitaituri.
- Kuuden vuosikymmenen aikana suomalaisille on kertynyt hyvin erilaisia kanamuistoja. Yhdelle se on kokonainen pakastebroileri, toiselle koipireisi, kolmannelle hunajasuikale tai minuuttipihvi ja nuoremmalle polvelle nuggetit. Tuotteet kertovat samalla siitä, millaista arkea eri vuosikymmeninä on eletty, Vira sanoo.
Nykyään kanakokin pannukin saa pitää välillä vapaapäivän
Kananpoika ei ole enää vain aterian pääraaka-aine, vaan se on löytänyt paikkansa myös välipaloissa ja yhteisissä herkutteluhetkissä. Vuonna 2014 lanseeratut Kariniemen Poppikset ja vuonna 2016 ensi-iltansa saanut KanaSet tekivät kanasta helposti naposteltavaa ja dipattavaa. Siipien suosion kasvu teki syömisestä sosiaalisempaa ja hyvällä tavalla vähemmän vakavaa. Helppoutta ei enää mitata vain sillä, valmistuuko ruoka vartissa. Joskus suurin palvelus on se, ettei pannua tarvitse ottaa esiin lainkaan. Tapa valmistaa ja syödä kananpoikaa on muuttunut, mutta suunta on pysynyt samana: ruoanlaitosta on tehty entistä helpompaa. Nyt samaa kehitystä jatkavat Kariniemen Kypsät ja helpot -tuotteet, joita voi syödä sellaisenaan tai käyttää osana ateriaa.
- Yksi haluaa valmistaa aterian alusta, toinen valitsee nopeasti kypsyvän kananpojan ja kolmas käyttää valmiiksi kypsennettyä kanaa salaatissa, pastassa tai tortillassa. Kariniemen tehtävä on olla edelläkävijä siinä, miten ja missä suomalaiset oikeasti syövät, Kariniemen markkinointipäällikkö Anna Sorri sanoo.
Vahva brändi pitää kananpojan suomalaisena
Kariniemen brändin historia ei ole vain kertomus suomalaisten muuttuneista ruokailutavoista. Vahvan suomalaisen brändin vaikutus ulottuu perheiden jääkaapilta kotitiloille, tuotantoon, tuotekehitykseen ja työpaikkoihin. Kariniemen juuret ovat Satakunnassa: tuotannollinen toiminta alkoi Säkylässä vuonna 1968, siirtyi seuraavana vuonna Euraan ja on ollut vuodesta 2017 lähtien Raumalla. Omistajat ja tuotantopaikat ovat vaihtuneet, mutta kauppareissulla Kariniemen brändi on pysynyt tutulla paikallaan. Siksi 60-vuotias Kariniemen ei voi jäädä vain järjestelemään sulkia hattuunsa. Sen on löydettävä myös seuraava kanatuote, maku tai ruokahetki, joka vastaa oman aikansa tarpeisiin.
- Vahva suomalainen brändi yhdistää suomalaiset tuottajat kuluttajien ruokahetkiin. Ilman tätä yhteyttä suomalaisella ruoantuotannolla ja kotimaisella tuotekehityksellä ei olisi yhtä vahvaa puolestapuhujaa. Broileria syötäisiin edelleen, mutta suuri osa siitä voisi tulla Suomen ulkopuolelta. Kariniemen tehtävä on pitää kotimainen kananpoika suomalaisten lautasilla ja kehittää seuraavatkin suosikit Suomessa, muistuttaa Sorri.
Kuvat voi ladata tästä linkistä: https://aineistopankki.hkfoods.com/l/Cfk85KJ-6mRd
Kariniemen juhlasivusto: https://www.kariniemen.fi/ajankohtaista-kariniemelta/ruoanlaittoartikkelit/kariniemen-60-vuotta/
Nostalgiareseptit:
1970-luku: Kanaviillokki https://www.kariniemen.fi/reseptit/kanaviillokki/
1980-luku: Emännän uunikanaa ja curryriisiä https://www.kariniemen.fi/reseptit/emannan-uunikanaa-ja-curryriisia/
Vuosi 1992: Kermainen kanakastike https://www.kariniemen.fi/reseptit/kermainen-kanakastike-1992/
Vuosi 2002: Kana-vuohenjuustopasta https://www.kariniemen.fi/reseptit/kana-vuohenjuustopasta-2002/
Lähteet:
Puro & Åberg (2012): Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä. Edita.
Puro & Åberg (2012): HKScan, Sata lihaisaa vuotta. Edita.
Mikko Takala, Sami Rekola & Mika Remes (2017): Kaikki kananpojasta. Readme.
Hilja Toivio (2009): Suomen broilerituotannon historia 1959–2009
Lisätietoja:
HKFoods, Tia Yrjölä, markkinointi- ja innovaatiojohtaja, tia.yrjola@hkfoods.com, p. 010 570 3168
HKFoods, Anu Vira, kategoriapäällikkö, siipikarja, anu.vira@hkfoods.com, p. 010 570 6433
HKFoods, Anna Sorri, Kariniemen markkinointipäällikkö, anna.sorri@hkfoods.com, p. 010 570 2622
HKFoods, Media Service Desk, communications@hkfoods.com, p. 010 570 5700
110 vuoden kokemuksella me HKFoodsissa teemme elämästä maistuvampaa – tänään ja huomenna. Valmistamme lähes 3 000 ammattilaisen voimin paikallisesti tuotettua ruokaa kuluttajien erilaisiin ruokahetkiin. Tunnettuja tuotemerkkejämme Suomessa ovat HK®, Kariniemen® ja Via®. Pörssilistatun HKFoodsin liikevaihto vuonna 2025 oli noin 1 mrd. euroa. www.hkfoods.com
