Myymme, markkinoimme ja valmistamme laadukkaita sian-, naudan- ja siipikarjanlihatuotteita sekä aterioita ja leikkeleitä. Kehitämme koko tuotantoketjuamme pitkäjänteisesti muun muassa tuoteturvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin, sosiaalisen vastuun ja ympäristövaikutusten vähentämisen näkökulmista vastuullisuusohjelmamme tavoitteiden mukaisesti. Kuluttajat tunnistavat tuotteemme tuotemerkeistämme, joihin kuuluvat muun muassa HK®, Kariniemen® ja Via®.
Kotimarkkinamme on Suomi. Tuotantoyksikkömme sijaitsevat Suomessa ja Puolassa, mikä mahdollistaa tuotantokapasiteetin tehokkaan ja joustavan käytön sekä synergiat tuotetarjooman kehittämiseksi.
Toimintaympäristö
Maailmanlaajuiset trendit vaikuttavat HKFoodsin toimintaympäristöön ja liiketoimintaan. Suoraan ja välillisesti HKFoodsin ja sen asiakkaiden liiketoimintaan vaikuttavia trendejä ovat esimerkiksi kuluttajiin ja talouteen liittyvät trendit.
Tiivis yhteistyö asiakkaiden, toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa auttaa meitä ennakoimaan esimerkiksi kuluttajien, elintarvikkeiden vähittäiskaupan, ruokateollisuuden ja food service -sektorin kehitystä, ja ohjaa kehittämään kaupallisesti menestyviä tuotevalikoimia.
Lihankulutuksen kehittyminen
Lihan ja lihavalmisteiden kulutus on pysynyt toistaiseksi vakaana HKFoodsin kotimarkkinalla Suomessa. TNS Kantar Agrin tutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa, ja määrä on pysynyt vakaana vuodesta 2020 (Uusin tutkimus on vuodelta 2024). Sianlihan kulutus on laskenut lievästi, mutta naudan- ja siipikarjanlihan kulutus sen sijaan on kasvanut. Suomessa lihan kokonaiskulutuksen odotetaan lisääntyvän hieman ja Euroopassa laskevan hieman vuoteen 2035 mennessä.
Kuluttajatrendit
Ruoka on noussut aiempaa keskeisemmäksi osaksi elämää ja näkyväksi osaksi kuluttajien identiteettiä. Kuluttajien odotukset ruokahetkiä ja aterioita kohtaan ovat muuttuneet.
Mitä kuluttajat syövät?
- Lihan kulutustottumuksia ovat muuttaneet ajankäyttö ja uudet teknologiat. Kypsien vaihtoehtojen kysyntä ja käyttö on kasvanut. Ruoanvalmistusta helpottavat ratkaisut näkyvät ostovalinnoissa, ja esimerkiksi suikaleet ja lastut sekä valmiiksi maustetut, paneroidut ja mureutetut lihatuotteet tekevät kauppansa.
- Yhä useammin perinteinen lämmin ateria korvataan erilaisilla välipaloilla. Välipalan merkityksen muutos on synnyttänyt mm. täsmäaterioinnin tarpeen.
- Reseptihauissa eniten osumia saavat kotimaiset perinnereseptit. Lapsuudesta tutut ruoat ja ruokaperinteiden siirtäminen ovat tärkeitä erityisesti Z-sukupolvelle. Tämän vastakohdaksi etsitään ja kokeillaan
rohkeasti joko kokonaan uusia makuelämyksiä tai uusia ruoanvalmistustapoja. - Kiinnostus terveellisiin ja kotimaisiin uusiin tuotteisiin kasvaa. 70 prosenttia suomalaisista kuluttajista arvioi syövänsä riittävän terveellisesti, mutta vain 15 prosenttia noudattaa tarkasti ravitsemus suosituksia (Lähde: Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimus).
- Vuoden 2024 lopulla julkaistut uudet ravitsemussuositukset vaikuttivat jonkin verran erityisesti lihavalmisteiden kulutukseen vuonna 2025, mutta pysyvästi suomalaisen ruokakulttuurin ydintä ne eivät ole muuttaneet. Suomalaiset ovat leivänsyöjäkansaa, jotka nauttivat mielellään
myös leikkeleistä. - Niukkuus kotimaisesta naudanlihasta vaikuttaa suomalaisten arkiateriasuosikkeihin, joissa pääraaka aineena on usein jauheliha, siirtämällä kulutusta mm. sekoite- ja hybridijauhe lihoihin, siipikarjanlihaan ja sianlihaan.
- Suomalaiset kuluttajat harkitsevat ruoka ostoksiaan hintojen nousun vuoksi, mikä lisää kaupan omien merkkien suosiota. Ravintola vierailuilla ostetaan edullisempia ruoka-annoksia.
- Hinta-laatusuhde on yhä tärkein valintakriteeri, kun suomalaiset valitsevat mitä syödä. Kotimaisuus on lähes yhtä tärkeää. Ruoan tulee myös olla maukasta ja ravitsevaa ja pakkaus- ja annoskoon oikea (Lähde: Ruokatietoa 2025 - Kantar Agri Oy).
- Ruokaketjun vastuullisuus, kuten mm. eläinten hyvinvointi, kiertotalous ja ruoan terveellisyys, ovat kuluttajille tärkeitä. Luottamus kotimaisiin
ja pohjoismaisiin elintarvikkeisiin on vahvempaa kuin EU:n ulkopuolisiin tuotteisiin. - Sukupolvien välillä on eroja ruokailutottu muksissa ja asenteissa: Vanhemmat korostavat terveellisyyttä ja kotimaisuutta, nuoremmat helppoutta ja uusia elämyksiä. Rentous ja puolivalmisteiden käyttö ovat kasvavia trendejä erityisesti nuorten keskuudessa.
Miten kuluttajat syövät?
- Arkisin ruoanvalmistuksen odotetaan olevan nopeaa ja helppoa. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä yhdessä syömiseen, ruokien
suunnitteluun ja aterioiden valmistukseen panostetaan taloudellisesti ja ajankäytöllisesti. - Juhlissa ei tingitä laadusta. Vaikka juhla sesonki, kuten joulu, voi olla aiempaa lyhyempi, on se sitäkin herkullisempi. Kalenterivuoteen tuovat vaihtelua isot ja pienet ruokajuhlat sekä erilaiset satokaudet.
- Työ ja vapaa-aika yhdistetään mahdollisimman hyvin yhteen valmisaterioiden avulla. Ruuanvalmistuksen osaaminen on heikentynyt. Tämä trendi lisää valmis aterioiden ostamista. Suomalaiset suhtautuvat valmisruokiin myönteisesti. Ne vastaavat kuluttajien hyvin erilaisiin tarpeisiin ja tarjoavat ravitsemuksellisesti hyviä vaihto ehtoja, makumaailmoja, nostalgiaa, helppoutta ja nopeutta, hemmottelua ja herkkuja.
- Koska vieraiden kutsuminen kotiin on vähentynyt, ovat ravintolat saaneet
”olohuoneen” roolia. Yhdessä mennään mielellään syömään, ehkä samalla pelaamaan lautapelejä tai laulamaan karaokea.
Mistä kuluttajat ostavat ruokaa?
- Kuluttajat ovat vähentäneet merkittävästi kodin ulkopuolista syömistä. Syinä ovat taloustilanteen heikkeneminen ja työnteon hybridimalli. Varsinkin työpaikkaruokailu on muuttunut, ja ruoan valmistaminen kotona, tilaaminen kotiin sekä asiointi vähittäiskauppojen groceranteissa ovat lisääntyneet etätyön myötä.
- Myös vapaa-aikoina suomalaiset ovat vähentäneet merkittävästi ravintolaruokailua. Ravintolaruokailussa pikaruokailu on lisääntynyt ja fine-dining laskenut.
- Merkittävä osa ravintoloiden myynnistä on siirtynyt grocerant-ilmiön mukana vähittäiskauppoihin. Vähittäiskauppojen joustavia palvelukonsepteja ovat muun muassa sushi, salaatit ja Aasian keittiöt, täytetyt leivät ja pizzat. Kauppoihin on syntynyt kahviloiden rinnalle paitsi monipuolisia ruokaravintoloita kotimyynteineen myös mm. panimoita ja mehustamoita. Uusin trendi on kotiruuan
suosion kasvu kaupan ruokapisteissä. Samaan aikaan moni ravintola sulkee ovensa. - Pienten kotitalouksien määrän kasvu näkyy kauppojen tarjonnassa. On helpompi ostaa yhden hengen aterioita, kuin valmistaa raaka aineista lähtien pientä määrää ruokaa vain omaa käyttöä varten.
- Tapahtumat, kuten messut, konsertit ja urheilu tapahtumat, voivat hyvin ja houkuttelevat kävijöitä ja ruokailijoita. Ruoan jakelukanavat ovat muutoksessa, ja kauppojen laajat aukioloajat vähentävät muun
muassa kioskeissa asioimista.
