Raikas ilma, runsaat vesivarat ja korkea ammattitaito* tekevät Suomesta erinomaisen paikan ruuan tuottamiselle*.
*) Lähteet: European Environment Agency, World Bank, Ruokatieto, Luke).
Elintarviketuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla maapalloa. Ilmastovaikutukset ovat globaaleja ja kaikille yhteisiä, mutta esimerkiksi veden riittävyys tai ylilaidunnus ovat paikallisia haasteita. Esimerkiksi naudanlihantuotannon ilmastovaikutukset eroavat merkittävästi eri maiden välillä. Ne johtuvat erilaisista ilmasto- ja maaperäolosuhteista sekä tuotantotavoista.
Vaikka lihantuotanto aiheuttaa sekä meillä että muualla maailmassa kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi lannan metaanipäästöjen kautta ja tuotanto on riippuvaista fossiilisista energialähteistä ja polttoaineista, Suomessa on hyvät olosuhteet naudanlihan tuotannolle. Me HKFoodsilla teemme työtä ilmastovaikutustemme vähentämiseksi niin omassa tuotannossamme kuin arvoketjussamme.
Nurmenviljely ja laidunnus ovat suotuisia Suomessa, jossa ei tarvita keinokastelua, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen länsiosissa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Maantieteellisestä sijainnista riippumatta naudat pystyvät hyödyntämään nurmirehun ravintonaan, ja ympärivuotisesti kasvipeitteiset pellot sitovat tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. Laidunnus voi tutkimusten mukaan tukea luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi perinnebiotooppien ylläpidossa (lähde: Ruokavirasto). Pyrimme edistämään laidunnuskäytäntöjä, jotka tukevat monimuotoisuutta sopimustiloillamme.
Suomessa on hyvät olosuhteet naudanlihan tuotannolle. Tiesitkö, että:
- Naudanlihan tuottaminen kuluttaa runsaasti vettä, mutta Suomessa on runsaat vesivarat (Lähde: Luonnonvarakeskus).
- Metsien laajamittaista raivausta pelloiksi ei juuri tehdä, sillä rehuntuotantoon soveltuvaa peltoalaa on tarpeeksi.
- Ulkomaisia rehun raaka-aineita, esimerkiksi tuontisoijaa ei juuri tarvita täydentämään kotimaisia rehukasveja. Soijan käyttö nautojen ruokinnassa on Suomessa lopetettu lähes kokonaan (Lähde: WWF). HKFoodsin nautaketjussa rehut eivät sisällä soijaa lainkaan. Osassa EU-maita tuontisoijaa käytetään edelleen naudan rehuissa. (Lähde: Finnwatch)
- Heinä on naudan luontaista ravintoa, karkearehua, joka ylläpitää pötsin toimintaa. Hyvinvoiva nauta tarvitsee heinää.
Suomessa on runsaasti peltoalaa, joka soveltuu ainoastaan nurmen tuotantoon
- Suomi on maailman pohjoisin viljelymaa, ja naudan hyödyntämän nurmen tuotanto onnistuu jopa kaikkein pohjoisimmilla alueilla.
- Monivuotinen nurmi sitoo tehokkaasti maahan ravinteita, esimerkiksi fosforia (P) ja typpeä (N). Kun peltoa ei muokata, riski ravinteiden valumisesta vesistöihin on vähäinen.
- Monivuotinen nurmi voi sitoa hiiltä maaperään, millä on yhtenä tekijänä vaikutusta myös naudanlihantuotannon kokonaispäästöihin.
- Nautatiloilla syntyvä eläinten lanta sopii lannoitteeksi tulevalle sadolle ja parantaa samalla peltomaan laatua.
- Luonnon monimuotoisuuden (sisältäen lukuisat kasvi- ja hyönteislajikkeet) sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta nauta ja nurmi kuuluvat olennaisesti yhteen.
Tiesitkö, että lihan- ja maidontuotantoketjut ovat sidoksissa toisiinsa? Suurin osa Suomessa tuotettavasta naudanlihasta tulee maidontuotantoketjussa syntyvistä sonneista.
