Maaperän kasvukunnosta ja multavuudesta huolehtimalla parannetaan ruoantuotannon edellytyksiä sekä ehkäistään hiilen häviämistä maatalousmaista ja hillitään ilmastonmuutosta. Ilmatieteen laitos mallinsi pilottihankkeena maaperän hiilensidonnan ja luonnolliset maaperäpäästöt HKFoodsin broilerisopimustuottaja Jouni Tuomola Oy:n pelloilta.
Maaperän kasvukunnon ja multavuuden ylläpitäminen sitä tukevien viljelykäytäntöjen kautta on tärkeää HKFoodsin ilmastotavoitteiden kannalta, sillä maaperän hiilipäästöt ovat alttiina kasvamaan entisestään tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä.
HKFoods on sitoutunut vähentämään liharaaka-aineen alkutuotantoon liittyviä scope 3 FLAG-kasvihuonekaasupäästöjä 30,3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta. FLAG-päästöt syntyvät maankäytön muutoksesta sekä maankäytöstä liharaaka-aineen alkutuotannossa, jossa HKFoods kohdistaa toimenpiteet erityisesti rehuntuotannosta ja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen pienentämiseen.
HKFoods tutkii ja kehittää kestävää alkutuotantoa yhdessä sopimustuottajiensa kanssa. Parhaat käytännöt skaalataan laajemmin yhtiön sopimustuottajien käyttöön.
Maaperän multavuus on pellon kasvukunnon tärkein tukijalka
Maaperän orgaaninen aines lisää multavuutta sitomalla ja luovuttamalla vettä sekä ravinteita kasvien käyttöön. Lisäksi se vastaa maan hyvästä rakenteesta. Multavuuden vähentyessä myös maaperän kyky tuottaa satoa heikkenee.
Runsasmultaiset pellot ovat orgaanisen aineen vuoksi runsashiilisiä. Runsas hiilipitoisuus pellossa tukee hyvää satotasoa, mutta runsasmultaisilta pelloilta hiiltä myös karkaa takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Siksi monet pellot ovatkin hiilen päästölähteitä, ja multavuus vähenee jatkuvasti ilman sitä ylläpitäviä toimenpiteitä. Huolehtimalla multavuudesta maan kasvukunnon ja ilmaston kannalta oleellinen hiili saadaan pidettyä maaperässä. Samalla parannetaan ruoantuotannon edellytyksiä.
Maaperän multavuutta analysoitiin pilottitutkimuksessa
Kasvustojen hiilensidontaa on mitattu HKFoodsin pilottitiloilla jo useita vuosia. Ilmatieteen laitos mallinsi kesällä 2025 päättyneessä pilottitutkimuksessa maaperän hiilensidonnan ja hiilipäästöt HKFoodsin broilerisopimustuottaja Jouni Tuomola Oy:n pelloilta vuosien 2018−2023 aikana. Tutkimus toteutettiin osana Business Finlandin rahoittamaa Jalanjäljestä kädenjälkiin -kehityshanketta, jonka yhtenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen HKFoodsin ruokaketjussa.
Tilan isäntä Mika Tuomola on intohimoinen maaperän kasvukunnosta huolehtija:
”Tutkimuksen aikana lisäsin jatkuvasti kerääjäkasvien sekä syyskylvöisten kasvien käyttöä ja vähensin muokkausta. Minulla on sellainen systeemi, että viljelykierron ensimmäisenä vuonna kynnän pellon. Seuraavan kierron alussa eli seitsemäntenä vuonna kultivoin eli kevytmuokkaan pellon. Muokkaan siis pellot syvemmältä kuuden vuoden välein niin, että kultivointi ja kyntö vuorottelevat. Harvoin tapahtuva syvempi muokkaus siirtää liukoiset ravinteet syvemmälle maahan, jolloin ne eivät ole niin alttiita huuhtoutumaan. Perään pyrin kylvämään syyskylvöisen kasvin, jotta syvemmän muokkauksen hyödyt saataisiin täysmittaisesti irti. Samalla vältetään syvemmältä muokatun maan suurempi keväinen tiivistymisriski.”
Tuomolan peltojen multavuus on ollut hyvällä tasolla jo ennestään. Hyvistä viljelykäytänteistä huolimatta tutkimus osoitti, että hänen peltojensa multavuus ja hiilipitoisuus kuitenkin väheni vuosien 2018 ja 2023 välillä. Tutkimuksen tulos oli herättävä, ja sen oppi on, että viljelijöiden on jatkettava systemaattisesti ja määrätietoisesti maaperän korkeaa multavuutta ylläpitäviä viljelykäytäntöjä.
Maaperän multavuutta ylläpitävät viljelytoimet
Ilmatieteen laitoksen tutkimuskoordinaation ryhmäpäällikkö Layla Höckerstedt tiivistää keskeiset tulosten kannalta olennaiset viljelytoimet:
”Tutkimustemme perusteella esimerkiksi kerääjäkasvit, nurmi viljelykierrossa, orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet parantavat maan kasvukuntoa ja voivat ylläpitää multavuutta. Satokasvin jälkeen kasvava kerääjäkasvi lisää yhteytystä pitkälle syksyyn, mikä voi olla merkittävä hiilisyötteen lisäys. Ilmatieteen laitoksen kehittämällä menetelmällä voidaan seurata, mallintaa ja raportoida peltojen hiilitaseita.”
HKFoods tarjoaa sopimustuottajilleen ympäristövaikutusten laskentaan työkalun, jonka avulla laskennan käyttöön ottaneet tilat voivat tarkastella tuottajaportaalista oman tilansa suurimpia ilmastovaikutuksia. Lisäksi HKFoods tarjoaa osana työkalun palvelua toimenpidesuosituksia, joiden tuella tuottajat voivat kehittää toimintaa ja pienentää tilansa ympäristövaikutuksia.
Mika Tuomola on tyytyväinen siihen, että HKFoods tekee ilmastotyötä yhteistyössä sopimustuottajien kanssa: ”On ilo tehdä yhteistyötä HKFoodsin kanssa ja kehittää tilani tuotantoa entistä kestävämpään suuntaan. HKFoodsilla tunnutaan todella välittävän siitä, että ruoantuotannon ilmastopäästöjä saataisiin pienennettyä. Ero on suuri myös tuloksellisesti, pyrkiikö asioihin vaikuttamaan oikeasti vai ainoastaan näyttämään siltä.”
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Aira Harju, HKFoods Oyj, p. 050 395 2028 tai sähköpostitse aira.harju@hkfoods.com
tai
HKFoods Media Service Desk p. 010 570 5700 tai sähköpostitse communications@hkfoods.com
110 vuoden kokemuksella me HKFoodsissa teemme elämästä maistuvampaa – tänään ja huomenna. Valmistamme 3 000 ammattilaisen voimin vastuullista ja paikallisesti tuotettua ruokaa kuluttajien erilaisiin ruokahetkiin. Tunnettuja tuotemerkkejämme Suomessa ovat HK®, Kariniemen® ja Via®. Kehitämme ilmastoystävällisempää tapaa tuottaa ruokaa. Pörssilistatun HKFoodsin liikevaihto vuonna 2024 oli 1 mrd. euroa. www.hkfoods.com