Sopimustuottajamme kasvattavat nautoja Suomessa. Myymme paikallisesta naudanlihasta valmistettuja tuotteita HK®-brändillä.
HKFoodsin sopimustuotantotilat Suomessa ovat sitoutuneet noudattamaan tarkkoja ohjeita eläinten kasvatuksen, ruokinnan, terveydenhuollon ja tautisuojauksen osalta.
Suomi soveltuu hyvin naudanlihantuotantoon, sillä täällä on hyvä viljellä nautojen rehuun tarvittavia nurmikasveja ja tuottaa nurmirehua. Maidon ja naudanlihan tuotanto ylläpitää elintarviketuotannon omavaraisuutta ja eläinten laiduntaminen tukee luonnon monimuotoisuutta.
Suomessa tuotetusta naudanlihasta noin 8o prosenttia tulee maidon tuotantoketjun eläimistä, jolloin tuotannon hiilijalanjälki on suhteessa pienempi kuin eriytyneessä lihantuotannossa. Maito- ja lihatuotteiden lisäksi naudan ruho hyödynnetään kokonaan, jolloin siitä saadaan muun muassa nahkaa, gelatiinia ja luujauhoa.
Ruokaa ja lepoa
Nauta on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka käyttää valtaosan ajastaan syömiseen, märehtimiseen ja lepäämiseen. Naudat muodostavat kiinteitä suhteita ja noudattavat tarkkaa arvojärjestystä. Kehonhoito ja lauman muiden jäsenten nuoleminen on tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä. Vasikoille leikki on erityisen tärkeä keino opetella sosiaalisia taitoja ja kehonhallintaa.
Sosiaalisuudestaan huolimatta naudat kaipaavat myös rauhaa. Aikuiset naudat lepäävät 11–13 tuntia vuorokaudessa. Makuupaikan tulee olla pehmeä, tilava, rauhallinen ja hyvin ilmastoitu. Makuupaikkojen kuivikkeena ja pehmikkeenä käytetään olkea, turvetta tai kumimattoja. Liian lyhyt lepo ja epämukava makuupaikka voivat aiheuttaa stressiä ja altistaa sairastumiselle.
Tuottajamme huolehtivat, että rauhallisia ruokinta- ja juomapaikkoja on riittävästi koko lauman tarpeisiin. Nauta on märehtijä, jonka päivästä suuri osa kuluu rehun keräämiseen, pureskeluun ja märehtimiseen. Nauta syö noin 8–12 tuntia ja märehtii 6–9 tuntia päivässä. Suomessa nautojen rehuissa ei ole lainkaan soijaa.
Naudat kasvavat erikoistuneilla maatiloilla
Lihakarjaa kasvatetaan navetoissa ja kylmäpihatoissa sekä tarhoissa ja laitumella. Rotukarjatuotantoa varten kasvatettavat vasikat syntyvät emolehmätiloilla, joilla ne laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen vasikat muuttavat erikoistuneille kasvatustiloille tai jäävät syntymätilalleen. Maitotiloilla syntyneet sonnivasikat muuttavat 2 viikon – 3 kuukauden ikäisinä erikoistuneeseen vasikkakasvattamoon tai lihanautatilan vasikkakasvattamoon. Vasikkakasvattamosta teinivasikat siirretään 6 kuukauden ikäisinä loppukasvattamoon.
Teurastamoidemme henkilöstö on koulutettua ja prosessi on tarkasti kontrolloitu. Paikalla on aina myös eläinlääkäri. Kaikissa teurastamoissamme on tallentava videovalvonta, ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti.
